Koiralauman runkosarjaurakka pyörähti tänä vuonna käyntiin “Suomen Turuus” Turun ammattikorkeakoulujoukkue TUASin vieraana. TUAS taasen oli jo aikaisemmin tällä kaudella kaatanut ensimmäisessä runkosarjapelissään Kotkan ammattikorkeakoulun XAMK Eaglesin lukemin 56-12.

Kuten korkeakoulusarjan luonteeseen kuuluu, molemmat joukkueet ovat paperilla uusiutuneet melko lailla viimevuotisesta. Lähtökohdat otteluun olivat siis hieman kysymysmerkki – varsinkin koirien osalta, jotka nimesivät pelipäivän kokoonpanoonsa lähes puolet rookie-pelaajia, samalla kun veteraanipelaajat ja muut “isot vahvistukset” loistivat rosterissa poissaolollaan. Suunniteltua harjoitusotteluakaan ei ennen kauden alkua saatu lopulta pelattua, joten tämä oli ensimmäinen todella iso testi koko joukkueen iskukyvylle.

Ikävä kyllä “ensimmäisen pelin jännitys” näkyi tekemisessä pallon molemmin puolin – myös vanhoilla pelaajilla. TUASin yhteen hitsautunut, Rusko Mayhemissakin (miesten 2-div) pelaava runkopelaajisto pystyi paremmalla pelirutiinillaan tekemään pisteiden valossa lopulta selvää jälkeä. Dogsilasit päässäkin sanottava tosin on, että lopputulos – TUASilta mitään pois ottamatta – ei aivan täysin vastannut voimasuhteita.

Jo ennen itse pelin varsinaista alkua dogsilauma sai kokea kuuluisan turkulaisen vieraanvaraisuuden, kun pelipaikalta ei löytynytkään pukukoppeja ollenkaan muille kuin tuomareille. No, mikäpä siinä, tuumasivat koirat – onhan sitä ennenkin legendaarisella Kiiston kuplalla pelatessa ollut pukukoppi vain vierasjoukkueen käytössä. Omalla sivurajallaan pelivarusteet päälle puettuaan alkoivat koirat olla valmiita itse koitokseen.

Dogsien peli alkoi kuin unelma – ensin puolustus pysäytti miehekkäästi TUASin hyökkäyksen kolmeen yritykseen, jonka jälkeen hyökkäys painoi pallon maata pitkin Johannes Siirilän pitkillä juoksusiivuilla maaliin. Lisäpisteyrityksen epäonnistuttua Dogs siirtyi 0-6 johtoon ja elämä hymyili.

TUAS punnersi pitkähköllä juoksupelillä itsensä nopeasti tasoihin ja tuuttasi myös lisäpisteen sisään. Dogsihyökkäyksen epäonnistuttua seuraavalla draivillaan, pääsivät turkulaiset nopeasti porhaltamaan myös seuraavan touchdownin, siirtäen pelin lukemiin 14-6. Tästä sisuuntuneena hyökkäys onnistui toimittamaan pallon aivan TUASin maalialueen reunalle, mutta ei ikävä kyllä sen lähemmäs – WR Miko Punton katsottiin rähmänneen, ehkä dogsilasit päällä katsoen hieman kyseenalaisesti, vastaanoton jälkeen pallon maalialueen rajoista ulos, jonka seurauksena TUAS sai pallon takaisin omalle hyökkäykselleen.

TUAS jatkoi pistetehtailuaan päästyään vauhtiin ja tälläsi pelin lukemiin 21-6, viljellen nätisti sekä lyhyitä heittoja että vähän pidempiä juoksuja. Dogsien puolustuksella oli useammassakin pelissä taklausten kulma ns. “haussa”. Dogshyökkäys onnistui punnertamaan vielä itsensä maalialueelle ennen puoliaikaa Punnon pestessään kasvonsa edellisestä rähmäyksestä ottamalla varmasti kiinni heiton maalialueella. Ensimmäinen puoliaika meni ajallisesti kuin siivillä, ja näin puoliajalle lähdettiin vielä siedettävistä lukemista 21-12, Dogsien saadessa myös ensimmäisen hyökkäysvuoron toisella puoliajalla. Kaikki oli siis pedattu comebackille.

Dogsien pallohaukka Urho Ruuskaselta nähtiin komea syötönkatko toisen puoliajan alkupuolella TUASin pitkään heittoon. Tämän jälkeen pelin käsikirjoitus oli Dogseilta yhtä päätä seinään hakkaamista molemmin puolin palloa. Hyökkäys pääsi liikuttamaan palloa kenttää pitkin hyvin sekä uhkaamaan useammankin kerran TUASin maalia alle kymmenen jaardin päästä neljällä yrityksellä, mutta alokasmaiset yksilövirheet, vääränlaiset pelikutsut sekä TUASin puolustuksen isot pelit kostautuivat lopulta nollaksi pinnaksi tulostaululla toisen puoliajan osalta. Puolustus taas ei saanut millään aisoihin TUASin uudelleensyntynyttä hyökkäystä, lyhyiden heittojen sekä juoksujen ollessa täyttä myrkkyä. Lopussa alkoi ehkä jo vähän uskokin loppua molemmilta yksiköiltä. Näillä eväillä TUAS sai lopulta kruisailla voittoon lukemin 46-12.

Vaikka päällimmäisenä tunteena pelistä jäikin turhautuminen, väläytti koiralauma myös hyvää potentiaalia tehdä isoja pelejä molemmin puolin palloa. Perustavanlaatuiset virheet pois karsimalla kauden avauspeli olisi ollut todennäköisesti tulokseltaan erilainen. Ei ole epäilystäkään, etteikö tämä joukkue voisi kammeta itseään vielä kansallisesti neljän parhaan joukkueen Student Bowl -lopputurnaukseen, mikäli joukkue saa “ne kuuluisat pienet jutut” osumaan kohdilleen.

Dogs saa nopeasti kääntää kuitenkin katseensa tästä pettymyksestä jo seuraavaan peliin, kun Turun yliopiston joukkue UTU Beaver Hunters saapuu Vaasaan ensi viikonloppuna. Pelin henki alkaa olla Dogseille tulos tai ulos – tämän pelin jälkeen runkosarjassa on enää jäljellä yksi peli.

Samppa Luoma-Halkola: “Oli aika turhauttava lopputulos meille. Hyökkäyksessä nähtiin monia hyviä asioita, mutta sitten ratkaisevilla hetkillä tapahtui ihmeellisiä virheitä tai pallo vain pomppi kaverille. Pyritään nyt nopealla aikataululla korjaamaan ne virheet mitä voidaan ja aletaan keskittyä UTUun joka tulee nyt kauden ekaan peliinsä meitä vastaan. Ollaan saatu skoutattua erinäisistä lähteistä heidän pelitapansa aika hyvin. Toivottavasti saadaan siitä etua että meidän rookieilla on nyt eka peli alla. En usko sekuntiakaan että tuloksellisesti tämänpäiväinen on meidän todellinen taso kummallakaan puolen palloa.”

Lauri Saari: “Puolustus aloitti pelin hyvin ja kurinalaisesti. Pysäytettiin vastustajan hyökkäys heti ilman virheitä. Tämän jälkeen iski pieni hyvän olon tunne ja luultiin pelin olevan helppoa. Vastustaja rupesi kokeilemaan vähän erilaisia pelejä, löysi juoksutilaa ja pääsi etenemään. Kotijoukkue rankaisi seuraavilla kahdella draivilla molemmilla touchdownin arvoisesti. Tähän reagoitiin ja saatiin pienellä palopuheella ryhtiliike ensimmäisen puoliajan loppuun. Saatiin myös parantuneen pelin myötä syötönkatko Urho “Cool Hands” Ruuskasen pallovainulla. Tauolle kuitenkin takaa-ajoasemassa. Tauon jälkeen tuntui tulevan taas sama ongelma – muutama hyvä peli, jonka jälkeen hyvään oloon tuudituttuminen ja vastustaja juoksee läpi. Lukemat loppujen lopuksi suhteellisen murskaavat – ongelmat kuitenkin pieniä ja ne saadaan korjattua seuraavaan peliin. Ensi viikolla koiralauman puolustusjoukot ovat entistä nälkäisempiä syömään vastustajan kupista. Jos puolustuksesta pitäisi jotain luita jaella, niin kovaa työmäärää painanut Tatu “Lapuan härkä” Korpela ansaitsisi jotain koluttavaa.”

Kategoriat: Raportit